Voiko exän kanssa olla ystävä?

Monelle yksi elämän vaikeimmista ihmissuhteista on suhde entiseen puolisoon. Jotkut eivät halua nähdä ko. henkilöä ikinä, toiset taas eivät mitään muuta toivokaan. Ajan kuluessa oma suhtautuminen voi kuitenkin muuttua ja niin sen kannattaakin antaa tehdä, mikäli toisessa ihmisessä on ainesta hyväksi ystäväksi.

Itsetuntemuksen kasvussa on se hyvä puoli, että oppii näkemään myös sen, miksi toiset ihmiset toimivat niin kuin toimivat ja antamaan anteeksi. Tällöin voi antaa ystävyysmielessä mahdollisuuden toiselle ihmiselle, jonka kanssa eivät parisuhdeajatukset synkanneet. Vaikka toinen olisikin kohdellut itseä jotenkin huonosti jossain kohtaa. Tähän auttaa se, että näkee, miten toinen kipuilee omien haavojensa kanssa ja toimii siksi vaikka vähän tylysti. Sama myös niin päin, että jos on tullut toimittua jonkun ihmisen kanssa tökerösti, niin sen voi ajan mittaan saada anteeksi ja ihmissuhde kehittyä aivan uuteen suuntaan.

Aihe tuli mieleen, kun taannoin vietin illan erään henkilön seurassa, joka kanssa oli joskus parisuhdehaaveita. Ne kaatuivat pienen draaman saattelemana, vuosien saatossa ihmissuhteesta kehittyi vähän yllättäenkin syvä ystävyys. Tilannetta edesauttoi se, että olimme molemmat oppineet tuntemaan sielujamme paremmin ja kasvaneet vuosien saatossa. Mietin illan aikana, miten paljon viihdyn tämän ihmisen seurassa, ja miten suhde sellaisenaan kuin se nyt on, on parasta mitä olemme hänen kanssaan yhdessä kokeneet. Suhteen nykytila olisi kuitenkin jäänyt kokematta, jos emme olisi voineet avoimesti keskustella välillämme tapahtuneista asioista ja päässeet niistä yli; se vaati molemmilta vastaan tulemista ja askelien ottamista alueelle, joka oli tuntematonta maaperää.

Onko pakko teeskennellä, jos toista ei vain jaksa / halua nähdä? 

Ei exän kanssa ole mikään pakko olla ystävä. Vaikka häntä kohtaan ei olisi mitään hampaankolossa, niin jos mitään yhteistä ei ole, ei tarvitse nähdä. Voi olla silloin ystävällinen, kun näkee, mutta ei tapaamisia tarvitse erikseen järjestää. Ja sitten varsinkaan jos toinen ei esimerkiksi ole muuttanut omia toimintatapojaan yhtään, niin miksipä häntä tarvitsisi katsella vapaa-ajalla (jos nyt ei ole jotain esim. lapsia jonka vuoksi joutuu näkemään). Saati sitten jos exä on vienyt omaa elämää aikoinaan negatiiviseen suuntaan, niin ei sellaista ihmistä kannata pitää myrkyttämässä mieltä.

Myöskään tilanteessa, jossa exästä ei ole päässyt kunnolla yli, ystävyys on vaarallista. Kyse ei ole silloin aidosta kanssakäymisestä, vaan yrityksestä roikkua toisessa kiinni vielä pienen hetken. Tällöin on parempi ottaa aikalisä ja antaa sekä itselleen että toiselleen hengähdystauko. Jos on itse päättänyt erota toisesta, niin palauttaa mieleen että miksi, ja jos taas toinen on tehnyt päätöksen, vain hyväksyä asia. Se ei onnistu, jos toinen on läsnä edelleen arjen tasolla jokapäiväisessä elämässä.

Mutta entä jos seurustelee, niin eikö exä ole vähän epäilyttävä siinä kuviossa…?

Onko ystävyys exän kanssa sitten uhka nykyiselle parisuhteelle? Exissä ystävänä on se hyvä puoli, että “ne on niin nähty”. Usein tällaista ihmistä näkiessään muistaa myös sen, miksi toinen ei ollut sopiva puolisoksi. Mutta se ei haittaa, koska usein niillä asioilla ei ole ystävyyssuhteessa enää väliä. Liäksi ei ole enää mitään kiellettyä maaperää, jolle astua. Tietysti jos nykyinen puoliso on kovin mustasukkainen, voi puntaroida, onko ystävyys sen arvoista. Toisaalta taas haluaako antaa kenenkään mustasukkaisuuden hallita omaa elämäänsä?

Jos exälle tekisi mieli lähettää postissa verinen lampaanpää, ei ystävyys ehkä ole järkevin idea. Mutta jos lammas menee mieluummin pataan, jota nautitaan yhdessä, niin ystävyydelle on varmasti jokin sija elämässä!

Jos exälle tekisi mieli lähettää postissa verinen lampaanpää, ei ystävyys ehkä ole järkevin idea. Mutta jos lammas menee mieluummin pataan, jota nautitaan yhdessä, niin ystävyydelle on varmasti jokin sija elämässä!

Voiko vanha suola sitten janottaa? Ainahan se voi. Jos ihmissuhde on perustunut puhtaaseen intohimoon, on ennuste huonompi. Sillä luultavasti jo parisuhde on kaatunut ystävyyden puutteeseen. Tällaisen ihmisen näkeminen voi olla vaarallista, joko päätyy sänkyyn tai palaa kotiin pahalla päällä.

Ihmisten kanssa olla syvää ystävyyttä, mutta testatessa parisuhde ei toimikaan. Parisuhteessa arjen käytäntöjen vastaavuus (tai oikeastaan vastaamattomuus) on helposti riidan aihe ja lopulta suhteen kaataja. Toinen käyttää holtittomasti rahaa, toinen ei ikinä tuhlaa, toinen on aamuihminen kun toinen herää vasta puolitapäivin, toinen haluaa matkustella ja toinen ei. Ystävyyden kohdalla tällaisilla asioilla ei kuitenkaan ole merkitystä, jos toista ei näe liian usein niin, että asiat alkaisivat ärsyttämään. Eikä toiselle lataa niitä odotuksia, mitä parisuhteessa on aiemmin itsellään ollut.

Parhaimmillaan ystävyys exän kanssa on lämmin ja läheinen. Kun toisen on nähnyt vaikka missä tilanteissa, ei ole enää tabuja, joita pitäisi keskusteluissa pelätä. Jolloin toisen pystyy kohtaamaan aidosti ja rehellisesti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *