Valmisruuatko pahasta?

Itsetuntemuksen kasvaessa tulee yleensä kiinnitettyä enemmän huomiota myös siihen, mitä ja miten syö. Itsetuntemus auttaa siihen, että kehoaan haluaa kohdella paremmin ja ymmärtää, että se mitä syö, on suoraan suhteessa siihen, miten voi.

Omaa kehoaan voi pahoinpidellä monilla eri tavoilla. Elämä voi tuntua niin kiireiseltä, ettei kunnon ruokaa ehdi syömään ollenkaan. Tämä on iso, iso virhe. Sillä usein verensokerin laskun jälkeen tulee kiukku ja samalla mättää sitten suuhunsa karkkia, sipsejä, mitä vaan sattuu käsillä olemaan. Ja jokainen tietää, millainen olo tästä seuraa.

Tai sitten kehoonsa saattaa mättää mitä sattuu. Itse elin monta vuotta laiskana ruuanlaittajana valmisruuilla, karjalanpiirakoilla ja omenilla, näin kärjistettynä. Toisaalta syömisiään saattaa kytätä aivan sairaanloisesti, joka ikinen ateria mitataan ja jos mitään on vaikka 50g liikaa, iskee ahdistus.

Mikä sitten neuvoksi, jos kehoaan haluaisi kohdella hyvin, mutta ruuanlaitto ei ole ykkösprioriteetti? Valmisruuista ollaan montaa eri mieltä. Tässä omia ajatuksiani niiden käytöstä ja käyttämättömyydestä.

Ensinnäkin katsotaan valmisruokia koko yhteiskunnan tasolta: miksi emme hyödyntäisi teollisuustuotannon etuja myös ruuanvalmistuksessa? Harva tekee itse huonekalujansakaan (saati että lähtisi ensin istuttamaan sitä puuta, josta aikoo tehdä kirjahyllyn). Miksi jokaisen ihmisen pitäisi itse pilkkoa vihanneksensa, keittää riisinsä ja kokata kastikkeensa? Ruuan tuotantohan on nyt jo todella teollista (ei, suurin osa niistä lihamainoksen lehmistä ei oikeasti laidunna onnellisena pitkin niittyjä vaan ne ovat koko elämänsä kiinni yhdessä paikassa ruokittavana).

Jos yhteiskunnalta haluttaisiin parempaa tehokkuutta, kannattaisi ihmiset patistaa syömään valmisruokia. Näin ruuanlaitosta vapautunut aika säästyisi johonkin tuottavampaan.  Ei ole ihme, että Googlet ja muut jättiyhtiöt tarjoavat jenkeissä huippuosaajilleen ateriat aamupalasta yöruokaan – on paljon halvempaa pitää keittiössä kokkia kuin insinööriä. Oikeastaan jos haluttaisiin olla huipputehokkaita, kannattaisi valmisruuat kuljettaa suoraan ihmisten koteihin, niin turha kaupassa arpominenkin jäisi pois.

Kyllä nyt jokaisella tulee olla aina aikaa laittaa ruokaa.

No ei se vain kiinnosta kaikkia niin paljon, varsinkaan arjessa, kun haluaisi mahduttaa päiväänsä muutakin. Valmisruoka on helppo tapa säästää aikaa. Joo, ovathan ne valmisruuat annoshinnaltaan kotona laitettuja kalliimpia, mutta paljonko olet valmis maksamaan omasta ajastasi (saati sitten siitä, että käyt kaupassa, siivoat keittiön, omistat kaikki ruuanlaittovälineet jne.)?

Sitten on se kääntöpuoli. Ruuan laittaminen ei ole vain ruuan laittamista. Kaikessa leikkaamisessa, raastamisessa, pahtamisessa ja kasaamisessa on jotain terapeuttista. Saati jos ruokaa laittaa ystävän kanssa yhdessä, se on kuin arjen balettia. Samalla tietää, mitä se, mitä syö, on syönyt.

Itselläni valmisruokia vastaan tökkii se, että harva valmisruoka tarjoaa niitä makuja, joita ruualta haluan. Ensinnäkin valinnan vara erikoisruokavalioilla on paljon pienempi; jos katsoo valmisruokahyllyjä, on siinä aika vähän vaihtoehtoja kasvissyöjälle, vegaanista puhumattakaan. Lisäksi suurin osa ruuista ei maistu sille mille haluaisin ruuan maistuvan, eli hyvälle.

Valmisruuassa voi olla myös “oiottu” eli esimerkiksi hinnan vuoksi käytetty jotain “täyteraaka-ainetta” jota en itse käyttäisi (tai käyttäisin vähemmässä määrin). Esimerkiksi suuressa osassa valmisruokia on aika paljon suolaa, jolla on helppo peittää se että ruoka ei oikeasti maistu kovin ihmeelliselle. Myös kaloreita saattaa olla yllättävän paljon; esimerkiksi Cafe Picnicin uuniperunassa sinihomejuustotäytteellä on huikeat 900+ kilokaloria eli lähes puolet toimistorottanaisen päivän energiatarpeesta!

Jos katsoo tuoteselostetta, huomaa myös että kalliissa raaka-aineissa sniiduillaan. Esimerkksi Saarioisten kinkku-salamipastassa on rapeat 6% eli 18g kinkkua ja 2% eli 6g salamia! Kokkaisitko itse esimerkiksi kilon pasta-annosta niin että lisäisit maun vuoksi siivun salamia?

San Franciscon kentällä oli muuten ihan törkeän hyvännäköiset (ja kohtuuhintaiset!) valmisruokavalikoimat; tässä vuohenjuusto-mansikkasalaatti.

San Franciscon kentällä oli muuten ihan törkeän hyvännäköiset (ja kohtuuhintaiset!) valmisruokavalikoimat; tässä vuohenjuusto-mansikkasalaatti.

Teollisuustuotannon kääntöpuoli erilaiset “tasalaatuistamiskemikaalit” eli aineet, jota käytetään että joka ikinen annos on saman kokoinen, makuinen ja oloinen. Se on ikään kuin hinta, jonka ajan säästöstä maksaa. Enkä ole nyt ajamassa KAIKKI E-KOODIT OVAT PAHASTA -ajatusta (ja tähän kulunut vastine siitä että c-vitamiinikin on e-koodi ja puolukassa ja marjoissa on vaikka mitä e-koodeja), mutta näitä ei kuitenkaan kotikeittiössä tarvitse käyttää. Yhteisvaikutuksista tiedetään tällä hetkellä aika vähän – voi olla että edelleen 50 vuoden päästä kaikki on todettu haitattomiksi tai sitten voidaan ihmetellä, että miten niitä on ikinä saatettu syödä. Pakkasessa olevat ruuat ovat siitä parempia, että pakastus on itsessään turvallinen säilöntämenetelmä eikä ruuan ikää tarvitse muulla tavoin pidentää.

Tässäkään asiassa ei ole yhtä mustavalkoista ratkaisua. Jo pelkästään senkin vuoksi, että valmisruuissakin on paljon vaihtelua sen suhteen, kuinka terveellistä ja hyvän makuista ruoka on. Yhdessä ääripäässä ovat pakastepizzat jotka eivät taatusti ole terveellisiä (ja se ei johdu mistään e-koodeista vaan jo ihan siitä että miten palkoin valkoista jauhoa ja rasvaa ne sisältävät). Mutta maku on hyvä – tietysti itse tehty pizza on aina parempaa, mutta Ötkelle on aikansa ja paikkansa. Toisessa ääripäässä ovat sitten maksalaatikon ja hernekeiton kaltaiset ruuat joita tuskin kukaan muutenkaan kokkaa himassa ja joissa on muutenkin hyvät ravintoarvot. Eli kyse on paljon siitä, minkä ruuan sieltä valmisruokahyllystä valitsee; on turha leimata kaikkia valmisruokia “yksiselitteisen pahoiksi”.

Ruuan laitto on yksi ajankäytön valinnoista ja jokaisen tulee itse päättää, miten siihen suhtautuu. Vaikka kokkailu ei kiinnostaisi, kannattaa kuitenkin ruokapaketin taustapuolelle kurkata – valmisruuissa on niin hyviä kuin huonojakin vaihtoehtoja. E-koodeja on myös turha kytätä, jos käyttää paljon alkoholia, tupakoi runsaasti tai elää muuten epäterveellisesti; oman kehon hyvinvoinnin kannalta on helpompaa luopua em. tavoista kuin ryhtyä huippukokiksi.