Should I stay or should I go?

Jokainen kohtaa varmasti parisuhteessaan yhtenä päivänä sen hetken, kun mieleen hiipii ajatus oman parisuhteen mielekkyydestä. Joillekin se tulee äkkiarvaamatta, toisille hiipien. Tällaisia hetkiä on kaikissa ihmissuhteissa ja tämä kirjotus koskeekin parisuhteen lisäksi mitä tahansa ihmissuhdetta tai polyamoriakuviota, kirjoitusteknisistä syistä on vaan helpompi puhua yhdestä suhdetyypistä kerrallaan.

Vaikeinta on, jos ei osaa antaa itselleen selkeää vastausta. Joissakin suhteissa se on jatkuvaa, tasaista alakuloa. Toisissa taas kahden ääripään välillä vaiheilua; joinakin päivänä ajattelee että kyllä tämä tästä, toisina haluaisi lähteä vain heti kävelemään.

Parisuhteen tulisi kuitenkin olla ilon ja voiman lähde. Jokaisessa suhteessa on tietysti vaikeita aikoja; kriisi vaikka siksi, että toinen sairastuu. Mutta tällaisetkin kaudet kestää, jos parisuhde on ollut lähtökohtaisesti hyvä ja toisiaan tukeva. Silloin luottaa, että tulee nitä hyviäkin aikoja vielä, ja rakastaa toista sellaisena kuin on (vaikka se olisikin joskus vaikeaa).

Mitkä asiat parisuhteessa ovat sellaisia, joiden pitäisi soittaa hälytyskelloja?

…jos parisuhteen kommunikaatio perustuu toisen manipulointiin, negatiivisuuteen ja syyllistämiseen, kannattaa miettiä onko suhteeseen järkeä panostaa. Kenenkään ei tulisi pönkittää egoaan toisen kustannuksella. Parisuhde ei ole mikään suosituimmuuskilpailu. Tai no on se, mutta niin päin että kumpi pystyy järjestämään toiselle kivempia juttuja

…jos toisen mielestä mikään mitä teet ei ole ikinä hyvin. Miksi viettää aikaansa ankeuttajan kanssa kun maailma on täynnä ihmisiä, jotka tehdä elämästäsi vielä kivemman?

Parisuhteen sotatila
Kriisiytynyt parisuhde saattaa olla sotatilassa tai sitten vain täydessä lamassa – kummin vaan, asialle kannattaa kuitenkin tehdä jotain.

…jos suhde kulkee paratiisista helvettiin ja takaisin viikottain. Tietysti jokaisessa suhteessa on välillä hauskaa ja välillä ei ollenkaan, mutta jos toinen on välillä paras ystävä ja välillä pahin vihollinen, voi suhde viedä voimaa enemmän kuin se tuo tukea.

…jos toinen osapuoli kärsii selkästi alkoholismista tai ongelmasta jonkun muun päihteen kanssa, mutta kieltää sen itse. Voihan olla, että juuri sinä olet se, joka pelastaa tämän ihmisen. Mutta suuremmalla todennäköisyydellä hän vetää myös sinun elämäsi mukanaan viemäriin.

Mutta ennenkuin tilaa muuttolaatikot, olisi tärkeintä keskustella siitä, mikä vaivaa. Kärsivällisesti, rauhallisesti. Ja yksi kerta ei riitä! Voi olla että toisella on vain huono hetki siinä kohdassa tai viesti ei muuten mene perille. Ja jos asioita on vaikea pukea sanoiksi suullisesti, niin sitten kannattaa kirjoittaa kirje, meili tai vaikkapa tehdä video.

“Minä kerran yritin sanoa siitä, ei se mennyt perille, enkä sitten sanonut enää ikinä kun en halunnut nalkuttaa.”

On ihan totta, että asioista ei tulisi muistuttaa joka kädessä, mutta kyllä puhumista pitää yrittää useamman kerran. Tilanne voi olla toiselle ahdistava jos tämä ei ole tottunut puhumaan vaikeista asioista. Tällöin puhumiseen “tottuminen” voi vaatia useamman yrityksen.

Vaikka “vika” olisi toisessa, on jokaisella peiliin katsomista. 

Kriisi on paikka tarkastella itseään. Pystytkö itse ylipäänsä elämään tasaisessa (ja tasa-arvoisessa) parisuhteessa? Jos olet esimerkiksi alkoholistiperheen lapsi, suosittelen Kokovartalofiilis-blogin kirjoitusta draamasta. Ja vaikka et olisikaan, mutta koet että elämässä on pakko olla säpinää, lue kirjoitus silti. Samoin jos menneet parisuhteesi ovat olleet on-off -mallia tai sormukset ovat lennelleet nurkkaan useamman kerran.

Manipulointi on myös yksi tällaisista asioista. Jos itsetunto on alhainen, saattaa läpi mennä sellainen bullshit jota terve ihminen ei kuuntelisi hetkeäkään. Tai sitä saattaa jopa kaivata; ei-manipulatiiviset ihmiset tuntuvat tylsille ja sitten alkaa itse kehittää draamaa ihan mistä vaan.

Entä jos suhde on muuttunut ajan myötä? 

Voi olla, että suhde on alkanut iloisissa merkeissä mutta kulahtanut vuosien myötä. Kumpaakaan ei enää kiinnosta panostaa. Jos taas on käynyt niin, että toisesta on tullut sietämättömän negatiivinen ja jotenkin “lösähtänyt” (ja tarkoitan tätä enemmän henkisessä kuin fyysisessä merkityksessä), kannattaa selvittää masennus ja muut sairaudet.

Masennus on salakavala sairaus siksi, että se hiipii pikkuhiljaa ja vaikuttaa paitsi yksilöön itseensä, niin myös suhteisiin hänen ympärillään. Lisäksi masennus on tuplavaarallista; masentunut ei pysty tekemään suhteen eteen kivoja asioita, ja tämä voi harmittaa masentunutta itseään entisestään. Masennusta pystyy onneksi hoitamaan lääkkeillä ja/tai terapialla, joten auringon voi löytää pilvien välistä, ehkä jonain päivänä pilvet jopa katoavat kokonaan.

Monessa tapauksessa hyötyä voi olla siitä, että parisuhteen osapuolet hakevat apua sekä yhdessä että erikseen. Hyvä esimerkki tällaisesta voi olla esimerkiksi pariskunta, jonka mies on alkoholisti. Mies hakeutuu AA:han, pariskunta yhdessä pariterapiaan ja nainen mahdollisesti etsii läheisriippuvuuteensa hoitoa. Tällainen ei usein ole kovinkaan helppoa (tai halpaa, paitsi AA), mutta suurimalle osalle ihmisistä ainoa vaihtoehto, jos he haluavat ikinä elää onnellisina elämänsä loppuun asti (yhdessä tai erikseen).

Mutta ero pelottaa…entä jos kukaan ei rakasta minua enää ikinä?

Jokaisella on myös velvollisuus punnita omia tunteitaan ja tehdä eroon johtava ratkaisu, jos parisuhde ei ole pitkän päälle terveydelle hyväksi. Tämä on erityisen tärkeää, jos kuvassa on lapsia. Kirjoitin aiemmin siitä, miten suuren palveluksen lapselle voi tehdä lahjoittamalla onnellisen avioeron (ja tarpeeksi ajoissa!). Vaikka pelkäisi erolla vahingoittavansa toista, voi se olla parasta mitä toiselle on ikinä tapahtunut. Ja vaikka ei olisikaan, jos parisuhde on ollut huono kierre, on sen katkaisu joka tapauksessa molempien vastuulla. Jos aihe kiinnostaa, niin lue myös toinen kirjotukseni eroon liittyvistä ajatuksista.

Kaikkia parisuhteita ei ole luotu kestämään, vaikka kuinka keskusteltaisiin ja ratkottaisiin ongelmia terapiassa. Osa ihmistä on vain liian erilaisia jakaakseen elämänsä, ja tätä ei alun onnen huumassa aina tajua. Jos parisuhde jatkuu liian pitkälle, on se vain kärsimystä molemmille osapuolille.

Ihmisen ei myöskään ole pakko olla parisuhteessa. Jos parisuhteet eivät tunnu onnistuvan kerta toisensa jälkeen, voi kyseessä olla myös se että jokaista ihmistä ei ole suunniteltu elämään toisen ihmisen kanssa lähekkäin. Tällöin täytyy vain löytää oma tapansa olla. Yhteiskunnassamme (ja sitä kautta meissä) on edelleen vahvat odotukset siitä, millaisessa parisuhteessa ihmisten tulee olla ja miten. Näistä odotuksista kannattaa luopua jos kokee, että niillä ei ole omassa elämässä mitään paikkaa.