Rehellisyys ja tilannetaju

Olen käsitellyt aiemmissa bloggauksissani rehellisyyttä eri näkökulmista. Tässä kirjoituksessa käsittelen rehellisyyden ja ja tilannetajun, erityisesti kauniiden sanavalintojen yhteyttä. Haluankin tässä kirjoituksessa korostaa äänensävyä ja sanavalintoja rehellisyydestä puhuttaessa. Sillä ei ole väliä, kommunikoiko jonkun muun kanssa vai pohtiiko asioita vaan itsensä suhteen, mutta oikeiden sanojen valinta on yhtä tärkeää, kuin rehellisyyden periaate. Puhun rehellisyydestä ja suoruudesta synonyymeinä, sillä tämän tausta-ajatuksena on se, että rehellisyys voi tarkoittaa myös asioiden suoraan sanomista.

“Tarkoitus pyhittää keinot” on usein käytetty sananparsi, jolla perustellaan ehkä vähän tökeröjäkin toimia hyvän asian puolesta. Sanonta ei ole omiaan lisäämään kauniiden sanojen käyttöä toisille ihmisille puhuttaessa, sillä sananparsi antaa olettaa, että kunhan on suora, on sama miten asiat sanoo. Usein viitataan myös Albert Mehrabianin tutkimukseen, jota on tulkittu niin, sanat ovat vain 7% kommunikaatiosta ja loppu 93% olisi eleitä, katsekontaktia jne. Tämäkin “fakta” on omiaan vähentämään ihmisten luottamusta siihen, että sanavalinnoilla olisi väliä. Tutkimusta on kuitenkin tulkittu väärin ja sanoilla on suurempi merkitys, mitä ihmiset oikeasti käsittävät. Asiasta voi lukea lisää esimerkiksi Wikipedia-artikkelista.

Miten toteuttaa rehellisyyden periaatetta omassa elämässään? Tarkoittaako se, että pitää olla aina suora? Vai ilmaista mielipiteensä tuntemattomille ihmisille, jos itsestä vain sattuu tuntumaan sille? Tähän ei tietenkään voi antaa mitään yksiselitteistä vastausta, mutta päälinja on se, että rehellisyyden pitäisi kulkea tilannetajun kanssa käsi kädessä. Jollekin, joka on juuri traagisesti jätetty, ei ehkä kannata kommentoida “mitä minä sanoin”, vaikka suhteen tulevaisuus olisi epäilyttänyt alusta alkaen. Opiskelupaikan haussa epäonnistuneen naamaan ei kannata hieroa huonoja kouluarvosanoja ja todeta, että olisi pitänyt ehkä panostaa jo aiemmin. Jos haluaa olla harmoniassa itsensä ja ympärillä olevan maailman kanssa, kannattaa miettiä, mitä, miksi ja miten asiat ilmaisee. Tilannetaju auttaa tulemaan toimeen muiden ihmisten kanssa, mutta ei välttämättä ole kovin helppoa toteuttaa käytännössä. Toisaalta, mitä muuta meillä on kuin aikaa oppia ja harjoitella opittua?

Puhuuko pieni ääni joskus sisälläsi ilkeitä sinulle? Ehkä se syyttää sinua liian laiskaksi, typeräksi, onnettomaksi, saamattomaksi, lihavaksi, kouluttamattomaksi, rahattomaksi, avuttomaksi? Listaa voi kukin jatkaa omilla suosikkitekosyillään. Tällaisten ajatusten parissa saattaa ajatella, että “minähän olen vain rehellinen itselleni”. Haluankin tehdä tässä välissä yhden asian selväksi: rehellisyyttä ja itseinhoa ei tulisi rinnastaa. Mitään ei saa tehtyä, jos itseään kohtelee brutaalisti tai säälii; ongelmat tuntuvat vain isommille. Oikeanlainen rehellisyys itseään kohtaan auttaa myös arvioimaan omia resursseja oikein, jotta suunnitellut asiat toteutuvat.

“Mitä minä sanoin”, “se joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa” ja “olisit uskonut” ovat sanontoja, joita käytettäessä ei yritetäkään viedä tilannetta eteenpäin, vaan korostaa omaa erinomaisuutta. Miten elää sellaisten ihmisten kanssa, jotka käyttävät usein näitä sanavalintoja. Sellaisten, jotka päästelevät suustaan mitä sattuu, ja käärivät sen rehellisyyden huntuun? Mitä suurimmalla todennäköisyydellä jokainen meistä on tavannut joskus ihmisen, joka saattaa sanoa hyvinkin ilkeitä asioita, mutta sen jälkeen perustella olevansa vain rehellinen tai suora. Esimerkiksi vanhempi saattaa tiuskaista lapselleen, että huonot kouluarvosanat ovat lapsen tyhmyyden syytä. Tai ystävä kommentoida, että uudessa mekossa näyttää läskille. Tai sukulainen voi paheksua uravalintoja, koska ne poikkeavat hänen omista arvoistaan. Tällaisia ihmisiä on olemassa kahta eri ryhmää. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat ne, jotka ovat liikenteessä vilpittömin mielin ja sanovat vaan mieleen tulevat asiat ajattelematta asiaa sen enempää. Tällaisten ihmisten kanssa on helppo tulla toimeen sikäli, että heidän sanoissaan ei ole mitään piilotettua ja ne voi ottaa sellaisena kuin kuulee. Jos joku läheinen käyttäytyy näin, hänen kanssaan voi avata keskustelun kertomalla, millaisen olon toisen sanavalinnat tuottavat. Usein tällaiset ihmiset eivät ole tajunneet, miten saattavat sanavalinnoillaan loukata. Onnekkaimmissa tilanteissa heidän kanssaan voi yhdessä miettiä, miten tilannetta voisi parantaa niin, että molemmat ovat tyytyväisiä. Sillä voihan olla, että jos heiltä kuulee jotain epämieluisaa, voi sanojen taustalla olla heidän vilpitön halunsa auttaa kertomalla totuus jostakin asiasta, jonka myöntämistä on itse vältellyt. Jolloin omia käyttäytymistapoja kannattaa pohtia uudestaan.

Toiseen ryhmään kuuluvat käyttävät “rehellisyyttä” manipuloidakseen ihmisiä. Tällaisilla ihmisillä on usein matala itsetunto tai he tavoittelevat oletetulla rehellisyydellä valtaa. He ovat valikoivasti suoria; tökkivät toista kipeisiin pisteisiin, mutta eivät korosta toisen hyviä puolia paitsi tuodakseen huomion itseensä. Tämän ei aina tarvitse olla edes tietoista. Voi olla, että toisen “vääränlaisen rehellisyyden” ja sitä kautta inhottavien sanavalintojen taustalla on jokin tiedostamaton halu, joka aiheuttaa epämiellyttävän käytöksen. Heidän kanssaan väittely voi olla haastavaa, jos ei itse halua käyttää samanlaisia argumentteja, kuin mihin he turvautuvat. Onneksi tällaisten ihmisten kanssa kommunikointiin on useita eri tapoja. Helpointa on tietysti kontaktin minimoiminen tai suoranainen välttely. Hengailee muiden ihmisten kanssa, puhuu juhlatilaisuuksissa sellaisten kanssa joilla on mukavammat jutut tai ei vaan vastaa heidän puheluihinsa. Mutta tällainen lähestymistapa ei ole aina kaikkein hyödyllisin, mikäli haluaa oppia uutta tai joutuu olemaan heidän lähellään jostain muusta syystä. Esimerkiksi jos tähän ryhmään kuuluu joku oman perheen jäsenistä tai läheisistä ystävistä. On myös toinen syy olla välttelemättä tällaisia ihmisiä. Erityisesti jos tällaisiin ihmisiin tuppaa törmäämään usein ja eri tilanteissa, syy voi olla siinä, että itse antaa liikaa tilaa toiselle tai on liian herkkä. Voi olla, että epämukavuuden kokija päästää itse toiset ihmiset liian lähelle ja antaa heidän vaikuttaa itseensä. Tämä voi jättää olon stressaantuneeksi useissa eri tilanteissa. Vaikka harvemmin puhunkin itsensä kovettamisen puolesta, niin tällaisissa tilanteissa voi olla hyvä opetella kasvattamaan hiukan muureja ja ottamaan enemmän omaa tilaa. Eli opetella siihen, ettei toisten ihmisten käytös, sanavalinnat, eleet, äänensävy vaikuta itseen niin paljon.

Joskus voi olla on hyödyllisempää vaihtaa sitä piiriä, kenen kanssa sosialisoi, joskus taas on parempi muuttaa itseään. Tätä aihetta käsittelevä bloggaus on tulossa myöhemmin, joten pysy kuulolla!

Jos taas itse on se päänaukoja, voi olla hyödyllistä tarkastella tilannetta toisten ihmisten näkökulmasta. Omat sanat ja eleet voivat loukata, vaikka olisikin tarkoittanut ne ystävällisiksi. Voisiko viestin välittää joillakin toisilla sanoilla tai äänensävyllä? Ja pitääkö kaikista aiheista puhua kaikkien kanssa? Vaikka kannustankin rehellisyyteen, niin monissa tilanteissa voi olla parempi vain valita jokin kevyempi puheenaihe, jotta pysytään turvallisella maaperällä. Tai olla yksinkertaisesti sanomatta mitään.

Mikäli olet itse totuuden torvi tai koet, että useimpien ihmisten käyttämät sanavalinnat loukkaavat, kannattaa tutustua aiheesta kirjoitettuun materiaaliin. Aloittamiseen suosittelen Daniel Golemanin mestariteosta “Tunneäly”. Goleman saa ymmärtämään ihmisten käytöstä useilla eri tavoilla ja sitä miten itse voi oppia kommunikoimaan paremmin. Tilannetajuinen rehellisyys saa useimmat ihmiset kuuntelemaan puhujan mielipiteitä ja arvostamaan niitä.

Pohdittavaa

  • Oletko koskaan käyttänyt rehellisyyttä manipuloidaksesi toisia?
  • Miltä sinusta tuntuu erilaisten ihmisten läheisyydessä? Millaisia sanoja käyttävät he, joiden seurassa viihdyt? Miten puhuvat he, joita kaihdat?

Treenattavaa

  • Seuraavan kerran kun jokin tapa miten toinen puhuu herättää negatiivisen reaktion, pysähdy hetkeksi ja pohdi, mikä reaktion syy on.
  • Jos elämässäsi on joku, joka tuntuu imevän energiavarastosi tyhjiin, vahvista muurejasi ja pidä puoliasi paremmin. Tuntuuko erilaiselta?
  • Valitse yksi viikko, jolloin käyttäydyt sosiaalisissa tilanteissa täysin eri tavalla mitä yleensä. Sen ei tarvitse olla mitään isoa, esimerkiksi hymyile tuntemattomille tai pidä hetken tauko ennen kysymyksiin vastaamista. Koetko erilaisia tunteita mitä yleensä?

One Comment

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *