Rehellisyys ja suoraan puhuminen

Olen käsitellyt rehellisyyttä parissa eri postauksessa ja tämä bloggaukseni koskee myös aihetta, mutta jokapäiväisestä näkökulmasta eli suoraan puhumisesta. Totuus, valehteleminen ja suoraan puhuminen kietoutuvat toisiinsa kiehtovasti. Ne voivat ilmetä samassa yhteydessä. Toisaalta välillä saatamme kierrellä jotain aihetta valehtelematta, mutta niin, ettemme myöskään puhu suoraan ja rehellisesti. Emme aina osaa ilmaista itseämme suoraan vaikka haluaisimme: sanojemme takana on paljon erilaisia motiiveja ja nämä motiivit saattavat joskus perustua pelolle, ahneudelle, virheellisille hyville aikeille tai muiden odotuksille suoruuden sijaan.

Jokainen meistä on varmasti ollut tilanteessa, jossa suustamme on päässyt erilainen mielipide, kuin mitä alun perin ajattelimme. Tai sitten olemme jättäneet sanomatta toiselle jotain, mitä olisi pitänyt, pelätessään hänen reaktiotaan. Saatamme myös suoranaisesti valehdella tai sitten nähdä harmaan mustana tai valkoisena tilanteen mukaan. Yhtä kaikki, tällöin emme puhu suoraan. Miksi toimimme näin? Saatamme luulla, että muut lakkaavat pitämästä meistä tai pelätä sisimpien toiveidemme paljastamista. Saatamme olla tietoisia toiminnastamme tai sitten tehdä asioita alitajuisesti.

Meillä saattaa olla myös harhakuvitelmia, että saavutamme asioita sillä, ettemme puhu suoraan. Paradoksaalista kyllä, tilanne on yleensä päinvastoin. Miten muut voisivat ymmärtää, mitä haluamme, jos emme puhu suoraan?

Vaikka suoraan puhuminen saattaisi aiheuttaa hetkellisesti jotain negatiivista, esimeriksi toisen ihmisen suuttumisen, niin pidemmän päälle valehtelu tai vältteleminen voi johtaa paljon kaoottisempaan tilanteeseen. Kamalin esimerkki ovat aviomiehen pieleen menneet bisnekset, joita peitellään vaimolta viimeiseen asti, kunnes haastemiehet ajavat pihaan. Tällaisissa tilanteissa seurauksena on yleensä ero, vaikka ehkä puhuminen aiemmin olisi saattanut suututtaa vaimon hetkellisesti, mutta hän olisi voinut auttaa tilanteen ratkaisemisessa. Ihmissuhteen lopettaminen pettämällä voi myös olla oire tilanteesta, kun suoraa puhetta haluaa vältellä. Tällä ajaa toisen ihmisen tilanteeseen, jossa hän itse lopettaa suhteen.

Miten sitten opetella suoraa puhetta? Itselleni se on ainakin ollut haastavaa, mutta palkitsevaa. Kun lähdin harrastamaan itsetutkiskelua vuosia sitten, tapasin samaan aikaan ihmisen josta monien käänteiden jälkeen tuli yksi parhaimmista ystävistäni. Tämän ihmisen kanssa sovimme heti alusta lähtien, että pyrimme olemaan mahdollisimman rehellisiä toisillemme, tulisipa tapahtumaan mitä tahansa. Tällainen “rehellisyyssopimus” oli ensimmäinen kerta, kun kohtasin ihmisen jolle saatoin / uskalsin sanoa mitä tahansa ajattelin, vaikka se ei olisi jotain mitä toinen olisi odottanut tai halunnut. Ja toisinpäin. Olin aiemmin helposti vältellyt aiheita, joista kuvittelin että toinen ei pitäisi, tai jättänyt sanomatta itselleni tärkeitä asioita sen pelossa, mitä toinen ajattelee.

Erityisesti tilanteissa joissa ihmissuhde muuttuu romanttisesta ystävyyssuhteeksi, muutosvaihe voi olla jommalle kummalle osapuolelle kivulias – kukaan ei halua tulla tyrmätyksi, vaikka sisimmässään itsekin tietäsi, ettei suhde olisi itselle syystä tai toisesta sopiva. Rehellisyyssopimus vaatiikin molemmilta osapuolilta toisen motiivien ymmärtämistä ja sitä, ettei leimaa toista “miehet ovat kaikki sikoja” tai “naiset on vaan hysteerisiä” -leimalla. Sopimus ei aina ollut itselleni mukavaa, mutta pidemmän päälle kuitenkin kannattavaa. Erityisesti ihmisille, jotka ovat tottuneet välttelemään vaikeita tilanteita, tällaisen käytöksen opettelu saattaa muuttaa paljon heidän suhteitaan toisiin ihmisiin. Itse olenkin ottanut sen käytännöksi, että tutustuessani uuteen ihmiseen, pyydän häntä olemaan aina rehellinen minua kohtaan. Vastineeksi lupaan olla rehellinen hänelle. En tietenkään käytä tätä aina uusiin ihmisiin törmätessäni, mutta jos tuntuu, että keskustelumme saavuttavat tietyn tason, puhun asiasta.

Aiemmassa postauksessani kirjoitin, että rehellisesti puhuminen vaatii tilannetajua. Sanavalintojen pohtimisen lisäksi suoruus ei myöskään tarkoita, että pitäisi noudattaa jokaista omaan mieleen tulevaa halua ja mielitekoa sanojensa suhteen. Kaikille ei aina tarvitse sanoa sitä, mitä ajattelee. Erityisesti läheisissä / intiimeissä ihmissuhteissa ei voi painottaa liikaa huolellisia sanavalintoja ja oman pohdinnan merkitystä ajatuksistaan puhuessa. Jos on naimisissa oleva neljän lapsen isä, joka ihastuu aina kesätyöntekijään, kannattaa ihastuminen pitää vain omana tietonaan. Sen sijaan voi ihailla kohdetta kaukaa sekä käyttää ihastumisenergiansa aviosuhteensa piristysruiskeena. Jos taas on sinkku ja ihastunut ystäväänsä, kannattaa tunnustella maaperää. Treffeille pyytäminen voi tietysti pilata ihmissuhteen, mutta toisaalta puhumatta voi menettää ison mahdollisuuden ihmissuhteen syventämiseen. Eikö ystävyyssuhteissa ylipäänsä pitäisi pystyä puhumaan myös vaikeilta tuntuvista asioista?

Suoraan puhuminen vaatii myös rohkeutta, ja mikäli joku puhuu itselle suoraan, kannattaa sitä arvostaa. Erityisesti herkissä aiheissa kuten rakkaudessa, sairaudessa, henkisen tilan kohdalla tai muissa vastaavissa avoimuus toisen ihmisen taholta kannattaa ottaa vakavasti. Vaikka ensimmäinen reaktio toisen avautumiseen olisi negatiivinen, sanoilla tuomitseminen saattaa saada toisen sulkeutumaan täysin. Millaisen reaktion itse haluaisi, jos avaisi sydämensä jollekin toiselle? Veikkaan, että kukaan ei ainakaan haluaisi kuulla olevansa idiootti. Toista voi aina kiittää rohkeudesta puhua ja kuunnella, mitä hänellä on sydämellään. Kuten aiemmin kirjoitin vaikeista asioista puhuttaessa, kuuntelu ei tarkoita myöntymistä. Toiselle voi myös kertoa, mikäli hänen sanansa aiheuttivat hämmennystä. Omaa vastausta ei myöskään tarvitse sokeroida, sillä jos joku on ollut rehellinen sille, voit olla rehellinen myös hänelle.

Ajattelemme aivan liikaa toisia, kun emme ole suoria. Olemme epäreiluja seurallemme, sillä emme voi ikinä tietää, mitä he oikeasti ajattelevat. Teemme oletuksia siitä, mitä he ajattelevat tai reagoivat – otamme siis väärällä tavalla vastuun heidän tunteistaan. Toiset ihmiset saattavatkin olla helpottuneita siitä, että puhumme suoraan ja arvostaa meitä siksi, että kerromme mitä oikeasti ajattelemme.

Pohdittavaa

  • Millaisten ihmisten kanssa koet, että ihmissuhteesi ovat rehellisimpiä? Miksi?
  • Haluaisitko puhua rehellisemmin joillekin läheisille ihmisillesi? Miksi?

Treenattavaa

  • Kun jonkun ihmisen kanssa koet suhteenne syvenevän tietylle tasolle, ehdota hänelle että olette rehellisiä toisillenne. Jotkut ihmiset saattavat hämmästyä tästä, mutta älä anna sen hidastaa.

One Comment

  1. Pingback: Rehellisyyssopimus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *