Osaatko unohtaa odotukset ja elää itsesi näköistä elämää?

“Kyllä sinun pitäisi nyt hankkia kunnon ammatti.”

“Etkö tosiaankaan osaa asettua aloillesi?”

“Miten sinä nyt [asiaa x] harrastat, eikös se ole vaarallista?”

“Koskas niitä lapsia kuuluu?”

“Ei tuo sinun elämäsi ole oikeaa elämää. Odota, kun…”

Olen viime aikoina jutellut monen ihmisen kanssa, jotka kipuilevat omien valintojensa ja omien sekä muiden odotusten välillä. Odotukset saattavat syntyä erilaisissa tilanteissa ja johtua omista tai lähipiirin ajatuksista.

“Halusin tätä aiemmin, mutta homma ei suju kuten kuvittelin.” Omia odotuksiaan vastaan toimivat saattavat havahtua yhtäkkiä siihen, että tapa miten he ovat aiemmin toimineet, ei olekaan enää hyödyllinen.

“Haluan tätä, koska luulen että minun odotetaan haluavan tätä”. Omat odotukset voivat olla myös ulkoisten tekijöiden aikaansaamia. Eivät  siis ajatuksia, joita nämä ihmiset olisivat itse pohtineet.

“Muut odottavat minulta tätä.” Toisaalta ristiriita saattaa syntyä myös siitä, kun haluaisi itse elää tietynlaista elämää, mutta ympäristö painostaa toisenlaisiin valintoihin.

Tilanne, jossa omia valintojaan pohtii, saattaa syntyä pikku hiljaa. Toiset taas joutuvat miettimään valintojaan elämän yllättävien vastoinkäymisten vuoksi. Potkut, erot, onnettomuudet ja kaikki muut ennakoimattomat tilanteet syöksevät tasapainosta ja saattavat estää tehdyt suunnitelmat. Jolloin tarvitaan uusia. Olivatpa taustatapahtumat mitä tahansa, ollaan tilanteessa jossa on jokin ristiriita omien valintojen ja omien/muiden odotusten osalta. Tyypillisin tapaus on odotus siitä, että elämän tulee kulkea tiettyä rataa: opiskelua, töitä, naimisiinmeno, lapsia. Tätä rataa elämä on ainakin useimpien vanhempien kohdalla mennyt, ja vanhemmilla saattaa olla odotus että jälkikasvu seuraa perässä oman jälkikasvunsa kanssa. Odotukset saatetaan tehdä näkyviksi sanomalla ne ääneen, tai sitten niistä saatetaan vihjata hienovaraisesti sivulauseissa.

Mutta entä jos haluaisi elämää, joka ei ole odotusten mukainen?

Oletko oman elämäsi valintojen tekijä vai oletko olemassa odotuksia varten?

Oletko oman elämäsi valintojen tekijä vai oletko olemassa odotuksia varten?

On helppo sanoa “eihän niistä odotuksista tarvitse välittää”. Mutta kunpa se arjessa olisikin niin yksinkertaista. Varsinkin itselleen voi olla vaikea sanoa “ei”. Mutta juuri sen vuoksi ei ole muuta polkua kuin kääntyä sisäänpäin ja tutkailla itseään. Miettiä, mitä pohjimmiltaan haluaa ja miksi. Joskus saatamme kapinoida odotuksia vastaan toimimalla täysin päinvastaisesti miettimättä, mikä olisi oman elinympäristön kannalta parasta. Tällainen toiminta on aivan yhtä sokeaa kuin muiden odotusten seuraaminen.

Mitä varmempi on omista valinnoistaan, sitä rennompi ja parempi oma olo on. Kannattaa myös etsiytyä seuraan, jossa on samanlaisia valintoja tehneitä. On helpottavaa kuulla, että muutkin ovat kokeneet sanoja paineita mitä itse.

Voi myös olla, että haluaisi elämässään edetä “perinteistä tietä”, mutta sille ei jostain syystä pääse. Ei onnistu hankkimaan haluamaansa opiskelupaikkaa tai löydä sopivaa puolisoa. Saakin kehitysvammaisen lapsen tai ei pysty seuraamaan unelmiaan. Jos elämä ei kulje perinteistä rataa vaikka itse tahtoisi, voi tuska olla kaksinkertainen. Ensin joutuu luopumaan niistä asioista, joita haluaisi. Luopuminen voi olla väliaikaista esimerkiksi työttömyyden muodossa. Tai sitten se voi kestää loppuelämän, esimerkiksi synnynnäisen lapsettomuuden osalta. Joka tapauksessa joutuu vaihtamaan haluamansa asiat toisiin, eikä se useimmiten suju kivuttomasti. Lisäksi saattaa joutua muiden ihmisten paheksunnan kohteeksi, kun ei eläkään heidän olettamansa mallin mukaan. Vaikka parasta olisi olla ottamatta ihmettelystä paineita, ei se silti aina onnistu ja muiden sanoista saa pahan mielen. Toisaalta tämä pakottaa etsimään uusia ilonaiheita elämästä ja voikin olla, että näkee asioita, joita ei ole ikinä aiemmin nähnyt. Tällaisessa tilanteessa avoimuus on usein paras ratkaisu; jos kertoo elämästään rehellisesti läheisilleen, se saa heidät ymmärtämään asiat paremmin.

Olipa ei-perinteisten elämänvalintojen taustalla mitä tahansa, on se useimmilta vaatinut paljon pohdiskelua ja rohkeutta. On siis hyvä suhtautua avoimin mielin ihmisten tapoihin olla ja elää. Vaikka ne aluksi hämmästyttäisivätkin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *