Miten valmistautua synnytykseen?

Synnytys on ajatus, joka herättää paljon erilaisia tunteita raskaan olevissa naisissa. Kauhua, iloa ja kaikkea siltä väliltä. Suurimmalle osalle synnytys tuntuu olevan pakollinen paha, joka on käytävä läpi, että saa ihanan vauvan syliinsä. Synnytykseen voi kuitenkin valmistautua ja valmistautuminen auttaa siihen, että synnytys voi itsessäänkin olla kivusta, pelosta ja ahdistuksesta huolimatta hieno kokemus.

Neuvola tarjosi synnytysvalmennuksen, mutta se oli enemmän tietopaketti sairaalassa tapahtuvista toimenpiteistä kuin varsinainen valmennus. Valmennuksessa on tietysti tärkeässä roolissa se, mitä tapahtuu, mutta neuvolan synnytysvalmennus tuntui hiukan ulkokohtaiselle eikä auttanut jännitykseen.

Siksi hain apua itse muualta, ja suosittelen sitä muillekin. Synnytysvalmennuksia tarjotaan sekä paikan päällä että verkossa. Kävin itse Yebomaman Johanna Sarlio-Mannisen pakeilla. Tähän käyttämäni 75€ oli yksi elämäni parhaista investoinneista. Suurin jutellessa syntynyt ahaa-elämys oli se, että synnytys on vauvan matka maailmaan. Se ei siis ole pelkästään oma kivulias kokemus vaan myös toisen ihmisen valmistautuminen tähän suureen maailmaan saapumiseen. Jos oma elämä muuttuu synnytyksen myötä, niin vauvan elämä se vasta muuttuukin!  Tämän vuoksi esimerkiksi synnytyskivuista ajatteli sitten hiukan eri tavalla.

Tens-laite.
Tens-laite.

Konkreettisista apuvälineistä eniten apua oli Tens-laitteesta. Siinä on telkkarin kaukosäätimen kokoinen pulikka, josta menee johdot iholle laitettaviin teippilätkiin. Idea on, että Tens antaa pieniä sähköiskuja keholle, jotka sitten vaimentavat supistuskipuja. Jos kuulostaa hurjalle, niin turha pelätä. Laite on turvallinen ja lievimmillään sähköiskut tuntuvat kuin joku tökkisi sormella kättä ja iskujen voimakkuutta voi itse täysin säätää. Suosittelen Tensin hankkimista siis ehdottomasti! Itselläni se mahdollisti kotona olemisen niin että sairaalaan ei tarvinnut lähteä kuin suhteellisen viime hetkillä.

Lisäksi synnytykseen voi valmistautua jo, vaikka ei ole raskaanakaan. Itselleni yksi tärkeimmistä synnytykseen valmentavista asioista on ollut vuosien aikana meditointi ja oikean hengityksen opetteleminen. Hahaa, kuulostaa varmaan ufolle, kyllähän kaikki osaavat hengittää? Mutta ei, tietoinen hengityksen opettelu auttoi supistuskipujen hallintaan. Samoin meditaation opettama hetkeen keskittyminen.

Vaikka synnytykseen valmistautuisi keräämällä tietoa ja kirjoittamalla toivomuslistaa, on kuten elämässä yleensä, myös synnytyksessä ajatuksellisesti tärkeää, että ei lukkiudu johonkin yhteen tapaan. Tilanteet muuttuvat – vaikka olisi halunnut synnyttää täysin ilman lääketieteellistä kivunlievitystä, voi epiduraali olla paras ystävä. Tai että synnytyssalista kärrätäänkin keisarinleikkaukseen ja kaikki vesialtaat ja muut jäävät kokematta. Jokaisella on oma synnytystarinansa ja se tarina on hyvä juuri sellaisenaan, vaikka kaikki ei olisikaan sujunut suunnitelmien mukaan.

Jos oma synnytys on jo takanapäin ja siitä jäi ahdistavat tunnelmat, voi synnytysasioita puida valmentajan kanssa myös jälkeenpäin.