Miten edistää toisten hyvinvointia (ja sitä kautta omaasi)?

Hyvää joulua kaikille tämän blogin lukijoille! Joulu on usein hyvän tekemisen aikaa. Hyvää voi tehdä kuitenkin ympäri vuoden! Usein ei tule ajatelleeksi, että jos edistää toisten hyvinvointia, luo samalla hyvinvointia itselleen. Itsetuntemuksen kasvaessa huomaa myös, että toisten eteen on kiva tehdä asioita eikä välttämättä odota suoraan vastinetta, vaan luottaa siihen, että kyllä se ilo joskus toiseenkin suuntaan kulkee. Ja nauttii siitä, kun suunnittelee mukavia juttuja muille. Turha myöskään venkoilla että asioiden tekeminen maksaisi (aina) rahaa, suuren osan listan vinkeistä voi toteuttaa ilman pennin latia.

Toista ilostuttaa helposti vain lähimmissä ihmissuhteissaan, useimmiten parisuhteessa. Mutta miksei pieniä hauskoja tekoja voisi laajentaa koskemaan kaikkia elinpiirin ihmisiä? Tällaiset teot vaativat hiukan viitseliäisyyttä ja toisten huomioon ottamista, mutta miksei joskus voisi ajatella enemmän toisia kuin itseään? Tarkoitus ei ole väsyttää ketään ja kasvattaa marttyyreja, vaan tehdä omien rajojen ja jaksamisen puitteissa tekoja, joista toiset tulevat iloiseksi. Tässä lista ideoista toisten hellimiseksi!

Lahjojen ostaminen. Jotta lahja olisi mieluinen, kannattaa käyttää pieni hetki sen miettimiseen, mitä toinen ihminen arvosta, haluaa tai tarvitsee? Tällaiset lahjat menevät hyvään käyttöön ja aiheuttavat parhaimmillaan wau-efektin, jonka muistaa vielä vuosien päästä. Itselläni on ympärillä todella mahtavan tarkkakorvaisia ihmisiä; toivon että itse osaisin poimia tällaiset (tiedostamattomat) vinkit. Tilasin 90-luvulla Aku Ankkaa ja muistan maininneeni äidille lyhyesti, miten paljon pidin Don Rosan piirtotyylistä ajattelematta asiaa sen enempää. Seuraavana jouluna sain lahjaksi Don Rosan kootut omistuskirjoituksella. Äiti oli nähnyt Hesarissa mainoksen siitä, että Don Rosa oli tulossa Akateemiseen kirjakauppaan signeeraamaan sarjakuviaan, hankkinut kirjan tällöin ja jonottanut vielä siihen nimmarinkin. Pari vuotta sitten sain taas paremmalta puoliskoltani lahjaksi laukun eräästa kaupasta, josta olin monta kuukautta aiemmin ohi kävellessämme maininnut, että pidän heidän laukuistaan. En voinut olla muuta kuin että wau (ja olen edelleen että wau). Jos haluaa välttää ylimääräisiä tavaroita, niin ei lahjan tarvitse olla kerääntyvää materiaa – se voi olla lahjakortti tai esimerkiksi jotain käytössä kuluvaa, vaikka herkkukori. Moni murisee, että lahjoja ei tarvitse ostaa, no ei se tietenkään ole mitään pakollista. Mutta usein tällaiset ihmiset eivät välttämättä huomioi toista muillakaan tavoilla. Jos välttelet lahjojen ostamista, katso muut alla olevat kohdat toisten ilahduttamiseksi.

Yllätysten järjestäminen. Oletko tavannut ihmistä, joka ei pitäisi esimerkiksi yllätysjuhlista? Itse kyllä olen, mutta tällaiset ihmiset kuuluvat pieneen vähemmistöön. Suurin osa ihmisistä on valtavan iloisia, jos heidän pään menokseen on järjestänyt jotain hauskaa. Eikä yllätyksen tarvitse olla aina niin isoa kuin juhlat, se voi olla vaikka leivoksen vieminen nimipäivänä tai aamiasbrunssin organisoiminen. Äitini täytti hiljattain 60 ja lähdimme reissuun sitä juhlistamaan sukulaisten kanssa. Mikä yllätys olikaan, kun koneessa kuulutettiin hänen nimeään ja lentoemännät kyysäsivät hänelle samppanjapullon. Lahjan olivat suunnitelleet eräät lähisukulaiset, jotka eivät olleet mukana reissussa. Ihana tapa aloittaa loma!

Kukat. Kukkia voi viedä niin iloon kuin suruunkin ja myös aivan tavallisina päivinä. Niin nuorille kuin vanhoille ja miehille sekä naisille. Alepan ja muiden markettien kukat ovat ihan kelvollisia, jos kukkakauppaa ei ole matkan varrella. Jos kukkien saajalla ei ole maljakkoa, turha hämääntyä, kukat voi pistää vaikka kattilaan, tyhjään juomapulloon tai mikä nyt sopiva esine sattuukin olemaan käsillä. Ja miksei ostaisi kukkia itselleen!

Muiden huomioiminen samalla kuin itse tekee jotain. Meen jääkaapille, haluatko sä jotain? Haen kahvia, tuonko sullekin? Me ollaan menossa lounaalle, jos et ehdi mukaan, voin tuoda sulle paluumatkalla jotain?

Pienet palvelukset. Tässä on sama idea kuin edellisessä ajatuksessa, mutta tämä vaatii ehkä vähän enemmän vaivaa itseltä. Idea on siis tehdä toiselle jokin pieni palvelus, joka voi vaatia itseltä jotain uhrauksia. Teenkö sulle leivän, tarviiko käydä kaupassa? Minulla on ihana muisto lapsuudestani, usein kun leikimme huoneessani, äiti toi meille kuorittuja porkkanatikkuja ja lanttu- sekä naurispaloja välipalaksi, joita napsimme sitten leikin lomassa. Myös kätevä tapa saada mukelot syömään kasviksia!

Toista voi ilahduttaa erilaisilla asioilla

Toista voi ilahduttaa vaikka kaljajoulukalenterilla. Jos kalja ei maistu, voi kätkeä pakkauksiin muita juomia. Eikä tällainen kalenteri vaadi joulua, miksei sitä voisi toteuttaa minä tahansa muuna kuukautena?

Huomioon ottaminen asioissa, jotka eivät välttämättä ole itselle niin merkityksellisiä. Tämä vaatii sen ymmärtämistä, mikä on toiselle merkityksellistä, vaikka sillä ei olisi itselle mitään väliä. Kun olin pieni, isäni oli virkamiehenä töissä ja toi usein kokouksista yli jäänyttä pullaa kotiin. Mitä herkkuja ne olivatkaan, vaikka vain jaettunakin, varsinkaan kun meillä ei juuri “ostipullaa” muuten näkynyt. Isä myös vieraili välillä eduskunnassa ja sai tällöin takkiinsa “vierailija”-tarran. Sain nuo tarrat ja liimailin niitä suurina aarteina päiväkirjan väliin.

Laput. Miltä tuntuisi, jos kollega olisi laittanut pöydällesi lapun “olet kiva ja olen tosi iloinen, että olet työkaverini”? No varmaan aika mukavalle. Mikset sinä voisi jättää tuollaista lappua hänen työpisteelleen?

Tuntemattoman kehuminen. Kahvilassa edelläsi jonottaa ihminen, jolla on tosi kiva talvitakki tai nätisti leikatut hiukset. Sanotko tästä hänelle? Tuskin. Kannattaisi! Se voi olla kivointa, mitä hän koko päivänä kuulee.

Hierominen. Kuka ei pitäisi kosketuksesta? Hierominen on mahtava tapa koskea toista ihmistä hyväksyvästi ilman taustamerkityksiä (tai no voi niitäkin olla, mutta toimii myös ilmankin).

Kauniit sanat ja hellyydenosoitukset. Tämä on osittain samaa kuin tuntemattoman kehuminen, mutta vielä paljon laajempi. Mikä onkaan kivempaa kuin rutistaa jotain ja sanoa “oot ihq!”. Tai läimäistä selkään “hienosti hoidettu”. Sanoin tässä yksissä pikkujouluissa eräälle tytölle, että hän on mielestäni poikaystävänsä kanssa todella hyvännäköinen ja harmoninen pari. Tytön hetken hämmennyksen jälkeen väläyttämä hymy oli niin kaunis, että se lämmitti koko illan.

Tuliko mieleen jokin idea, jota listalla ei vielä ollut? Kerro se kommenteissa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *