Kolme tärkeää ajatusta

Olen oppinut viime aikoina kolme tärkeää ajatusta.

Yksi voimakkaimmista viime vuosina lukemistani kirjoista on How to Talk so Kids Will Listen and How to Listen so Kids Will Talk. Kirjoitin siitä bloggauksen jo aiemmin neuvottelutaitoon liittyen. Kirjassa korostetaan, miten tärkeää on ymmärtää toista ja ilmaista tämä myös. Eli suomeksi sanottuna kuvata kokemaansa empatiaa sanoilla. “Tiedän miten paljon pidät hyvistä juhlista, joten ymmärrän hyvin että sinua harmittaa, että et ehtinyt panostaa niin paljon kuin olisit halunnut.” Tämän merkitystä ei ole vaikea ymmärtää. Mieti nyt itse, kuinka hyvä olo siitä tulee, kun koet, että joku ymmärtää sinua.

Toinen ajatus liittyy sekä kommunikaatioon että luottamukseen. Juttelin taannoin Solinorin toimitusjohtajan Aki Koikkalaisen kanssa. Hän kertoi törmänneensä Twitterissä aikoinaan kuvaan, jossa Risto Siilasmaa jakoi Nokian hallituksen puheenjohtajaksi valittuaan kymmenen teesiään ihmisten kanssa toimimiseen. Yksi niistä kuului: “Oleta aina, että sinua lähestyvällä ihmisellä on hyvät aikeet.”Jos olet luonnostasi epäluuloinen, tämä voi kuulostaa hyvinkin kummalliselle. Eikö tämä tarkoita sitä, että on naiivi ja sinisilmäinen, että luottaa sokeasti muihin? Ei tarkoita. Se tarkoittaa sitä, että ei lähtökohtaisesti oleta, että muilla on pahat aikeet ja suhtaudu ihmisiin heti nurjasti. Tottakai jokaisen pitää pitää varansa, mutta kanssaihmisten kanssa on helpompi toimia, kun näkee heidän toimivan omista lähtökohdistaan. Ei se silti tarkoita, että heidän toimensa tarkoittaisivat automaattisesti meidän kannalta hyvää, vaikka he niin kuvittelisivat. Mutta sekin asia on helppo selvittää keskustelemalla.

Kolmanneksi jokaisella ihmisellä on oma taistelunsa. Jos joku on kiukkuinen, tulee helposti itsekin ärsyyntyneeksi. “Mitä sinä siinä kiukuttelet”, saattaa äyskäistä toiselle, vaikka toinen kaipaisi vain myötätuntoa. Emme ikinä tiedä, paljonko kipua tai tuskaa toinen ihminen saattaa kokea sillä hetkellä kun hänet kohtaamme.

Harva toivoo viikatemiehen kohdatessaan, että olisi ollut negatiivisempi. Jämäkämpi ehkä, mutta se on eri asia.

Harva toivoo viikatemiehen kohdatessaan, että olisi ollut negatiivisempi. Jämäkämpi ehkä, mutta se on eri asia. Kuvassa Malmin hautausmaan kappeli.

Tämä kaikki ei tarkoita, että pitäisi olla kynnysmatto, johon toiset saavat pyyhkiä tunteensa. Päinvastoin, kun toista kuvaa ymmärtävänsä, voi itsekin helpommin kertoa tunteistaan. Näin keskustelun sävy yleensä paljon positiivisempi (tai edes asiallisempi) ja molemmilla parempi mieli.